Are Humans Smarter than Yeast?

Kysäisin aiemmin tänä vuonna itseltäni, olemmeko bakteereja älykkäämpiä. Satuinpa löytämään Bob Shaw’n melkoisen hyvän videoesityksen samasta aiheesta, bakteerien tilalla vain hiivamikrobit. Tässä, olkaa hyvät.

Syysmaitiainen

Monivuotinen Syysmaitiainen (Leontodon autumnalis) värittää mukavasti tienpiennarta, niittyä tai muuta hukkamaata loppukesästä ja alkusyksystä. Kukat ovat 2-3 senttiä leveitä. Terälehtien kärjet ovat voimakkaasti hammastetut, mikä on yhteistä kaikille Leontodon-suvun kukkasille – mistä ominaisuudesta ne ovat sukunsa nimenkin saaneet (kreikan leon, leijona, ja odos, hammas). Lehdet ovat kapeita, hammaslaitaisia ja kasvavat voikukkamaisesti ruusukkeena maata vasten. Varsi on ohut, haaroittuva ja sitkeä ja sisältää voikukan tavoin maitiaisnestettä.

Tunnetaan joskus myös nimillä syysvoikukka, erokukka ja hyljätynkukka. Ei hyötykäyttöä.

Syysmaitiainen Pinkassa

Retkellä

Olimme tänään retkellä Luukkaassa (tai Luukissa niinkuin usein sanotaan – johtunee siitä että teknisesti ottaen Luukkaan ulkoilualue sijaitsee Luukki-nimisessä paikassa). Luukkaaseen pääsee meiltä näppärästi yhdellä bussilla, ja suoraan polulle. Lasten kanssa on hieman haastavaa löytää sellaista retkikohdetta, jossa on joku järkevän pituinen, suhteellisen helppokulkuinen reitti ja jonne pääsee järkevässä ajassa julkisilla kulkuneuvoilla, ilman kovin pitkää “liityntäkävelyä”. Lapset eivät tahtoneet oikein tätäkään reissua ihan sataprosenttisesti jaksaa, mutta kyllä takaisin sivistyksen pariin kuitenkin päästiin. Oleellista on tietenkin järjestää paljon taukoja ja varmistaa että mukana on paljon maukkaita eväitä.

Luukkaan luontopolku on aikamoinen valtatie, leveä hiekkaväylä jolla myöskin kulkijaa riittää. Sen vuoksi on mukava välillä poiketa tältä väylältä pienemmille poluille ja käydä katsomassa vaikka hieman sivummassa olevia metsälampia tai jylhiä kallioita.

Tulipa samalla testattua uusi (käytetty) reppu, jonka ostin viikolla – Bundeswehrin sangen mainio “päiväreppu”. Siinä kulki mukavasti koko kenttäkeittiö, keittimineen, raaka-aineineen ja vesipulloineen päivineen. Ja näyttää katu-uskottavalta (vai pitäisikö sanoa korpi-uskottavalta ).

Ilmastonmuutos vaikuttaa odotettua nopeammin

IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat näkymään ennakoitua nopeammin.

The effects of climate change will be felt sooner than scientists realised and the world must learn to live with the effects, experts said today.

Professor Martin Parry, a climate scientist with the Met Office, said destructive changes in temperature, rainfall and agriculture were now forecast to occur several decades earlier than thought.

[..] He said the international response to the problem had failed to grasp that serious consequences such as reduced crop yields and coastal flooding were now inevitable. “Mitigation has got all the attention but we cannot mitigate out of this problem. We now have a choice between a future with a damaged world or a severely damaged world.”

Aika hyvin sanottu. Vaihtoehtomme ovat vahingoittunut maapallo, tai todella pahasti vahingoittunut maapallo. Samasta puhuu myös Tim Flannery, asiallisen Ilmaston muuttajat -kirjan kirjoittaja (via Yahoo News):

Flannery said predictions in a 2001 UN report, warning the atmosphere was likely to warm by 1.4 to 5.8 degrees Celsius (2.5-10.4 Fahrenheit) from 1990 to 2100 now appeared conservative.

“In the six years since then, we’ve collected enough data to (check) whether those projections are valid or not,” he said.

“It turns out they’re not valid, but in the most horrible way — because for the key performance indicators about climate, change is occurring far in advance of the worst-case scenario,” he said.

“Carbon dioxide’s increasing more rapidly, sea levels are rising more rapidly (and) the Arctic ice cap is melting away more quickly than were projected in 2001.”

Hyvin menee.

Maapallon elintoiminnot heikkenevät uhkaavasti – mutta tulevaisuus on valoisa!

World Watch -instituutin uusimman Vital Signs -raportin mukaan planeettamme elintoiminnot heikkenevät uhkaavasti. Tiivistettynä raportin sanoma on se, että maapallo lämpenee ja aika lämpenemisen pysäyttämiseksi on loppumassa, samaan aikaan kun kasvava teollisuustuotanto ja energiankäyttö ovat imemässä pallomme resurssit loppuun.

Muutama tilastotieto tuosta linkitetystä ENS:n uutisesta:

• Vuonna 2006 maailmassa käytettiin 3,9 miljardia tonnia öljyä. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vuonna 2005 tuotti 7,6 miljardia tonnia hiilipäästöjä ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saavutti 380 miljoonasosaa.
• Metsistä poistettiin enemmän puuta vuonna 2005 kuin koskaan aiemmin.
• Teräksen tuotanto kasvoi kymmenen prosenttia ennätykselliseen 1,24 miljardiin tonniin vuonna 2006. Alumiinin tuotanto kasvoi myös ennätykselliseen 33 miljoonaan tonniin, mihin tarvittiin kolme prosenttia maailman sähköntuotannosta.
• Lihantuotanto löi aikaisemmat ennätykset päätyen 276 miljoonaan tonniin vuonna 2006. Tämä on 43 kiloa henkeä kohden.
• Soijan kysyntä taas on osittain seurausta lihan tuotannosta. Soijapapuplantaasien nopea laajeneminen Etelä-Amerikassa uhkaa 22 miljoonaa hehtaaria trooppista sademetsää ja savannia seuraavien 20 vuoden aikana.
• Kalan ja muiden meren hedelmien kulutus kasvaa samalla kun monet kalalajit harvinaistuvat. Vuonna 2004 syötiin 156 miljoonaa tonnia meren eläviä, mikä on henkeä kohden laskettuna kolminkertaisesti vuoteen 1950 verrattuna.
• Ilmaston lämpeneminen uhkaa lajien monimuotoisuutta kiihdyttämällä elinympäristöjen tuhoutumista, muuttamalla eläinten muuttojen ja kasvien kukkimisen aikatauluja ja aiheuttamalla joidenkin lajien siirtymistä kohti pohjoista tai entistä korkeampaan maastoon.
• Valtameret ovat imeyttäneet noin puolet ihmiskunnan viimeisen kahdensadan vuoden aikana tuottamasta hiilidioksidista. Ilmastonmuutos muutta kalojen vaellusreittejä, nostaa meren korkeutta, pahentaa rannikkoeroosiota, lisää merten happamuutta ja sotkee virtauksia, jotka siirtävät elintärkeitä ravinteita syvyyksistä ylöspäin.
• Huolimatta siitä, että amerikkalainen pyörremyrskykausi 2006 oli suhteellisen rauhallinen, maailmassa tapahtui enemmän säähän liittyviä katastrofeja kuin yhtenäkään kolmesta aiemmasta vuodesta. Näiden vaikutuksille oli alttiina noin 100 miljoonaa ihmistä.

Kannattaa ehkä muistaa, että asuttavien planeettojen saatavuus on markkinoillamme edelleen äärimmäisen kehno.

Mauritiuksenkaijan kanta elpyy, mutta sukupuutot laajenevat

Mauritiuksenkaija (Psittacula echo) näyttää toistaiseksi pelastuneen sukupuutolta. Suojelujärjestön ponnistelujen ansiosta laji on siirtynyt luokasta äärimmäisen uhanalainen pelkästään luokkaan uhanalainen. Sukupuuton lykkääminen tapahtui kasvattamalla uusi peruskanta vankeudessa. Tällainen toiminta voi tietenkin olla vain ensiapua.

Tämän kaijan pelastuminen on kuitenkin valitettavasti poikkeus valtavirrasta. Yleisesti ottaen sukupuuttouhka koko maapallon lajistossa pahenee vauhdilla.

A quarter of all mammals, a third of all amphibians and one in eight birds on the 2007 IUCN Red List are in jeopardy.

More than 180 species have been added since 2006 to the ranks of those classified as endangered, critically endangered or vulnerable.

IUCN director general Julia Marton-Lefèvre warned that this year’s list showed how efforts to protect species were inadequate and that a concerted effort by all levels of society was needed to prevent their widespread extinction.

“The rate of biodiversity loss is increasing and we need to act now to significantly reduce it and stave off this global extinction crisis,” she said.

Ihminen on lajina päässyt tasolle, jossa aiheuttamamme seuraukset ovat geologisessa mittakaavassa. Meneillään olevan joukkosukupuuton aiheuttajana kilpailemme komeettatörmäysten tasoisten katastrofien kanssa. Sukupuuttojen määrän arvioiminen on jokseenkin haastavaa, ja arviot viime vuosisadan aikana tapahtuneiden sukupuuttojen määrästä vaihtelevat 20 000 ja kahden miljoonan välillä. Nykyvauhdiksi arvioidaan jopa 140 000 lajia vuodessa. Tämä on 100-1000 -kertainen luku “normaaliin” sukupuuttovauhtiin verrattuna.

Tärkein syy sukupuuttoihin on elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstoutuminen. Seuraavana listalla on saastuminen. Ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos on kuitenkin nousemassa listalla. Jopa kolmannes maailman sammakkoeläimistä on uhanalaisia ja merkittävänä syynä on ilmaston lämpeneminen, joka ilmeisesti aiheuttaa elinympäristöjen tuhoutumisen lisäksi myös tautien leviämistä.

Lajien katoaminen katsotaan tällä hetkellä pahemmaksi uhaksi kuin saastuminen, ilmastonmuutos yksinään tai otsonikerroksen oheneminen (“otsonikato” – ongelma jota yleisen käsityksen vastaisesti ei ole vielä voitettu).

Mitä sinä voit tehdä? Muutama äkkinäinen ehdotus:

1. Lahjoita rahaa
2. Käytä julkista liikennettä
3. Älä osta mitään (sen voi tehdä muulloinkin kuin kerran vuodessa..)

Mehiläisistä, viruksista ja loisista

Olen aiemmin kirjoittanut mehiläisten mystisestä katoamisesta, erityisesti Yhdysvalloissa. Mehiläiskadolle alkaa nyt löytyä järjellisiä selityksiä. The Guardian raportoi eilen espanjalaisten tutkijoiden löydöksistä, jotka viittaavat aasialaisen loisen syyllisyyteen.

The assassin, they believe, is Nosema ceranae, an Asian parasite which has worked its way into hives across Europe and America, wreaking terrible damage on the bees’ internal organs.

It is a close cousin of Nosema apis, which has lived in relative harmony with bees in Europe and elsewhere for centuries. However, the new variety of Nosema is hardier than the old one, and so continues to thrive under harsh weather conditions. “It does not care whether it rains or whether it is more or less hot,” said researcher Mariano Higes. It also spreads easily and rapidly.

Toinen tarjokas syylliseksi on Israelista kotoisin oleva virus. Ja mitenkö tämä virus olisi levinnyt Yhdysvaltoihin? No tietenkin Australiasta tuotettujen mehiläisten mukana. Monimutkaistako? Sellaista on globalisaatio.

Britanniassa pääsyylliseksi otaksutaan varroa-punkkia. Varroa on aasiasta peräisin oleva kiusa, joka on ollut mehiläisten kiusana jo pitkään, ja joka itse asiassa levittää tehokkaasti vaikkapa tuota israelilaista IVAP-virusta (Israeli Acute Paralysis Virus).

Mutta kuten sanotaan, “the jury’s still out”. Eli lopullista syytä tai syyketjua ei vielä ole selvitetty. Jostakin syystä kuitenkin epäilen, että luomumehiläistarhaajilla ei ole näitä ongelmia.

Ostakaa lapset luomua.

OECD biopolttoaineista: lääke pahempi kuin tauti

OECD (Organisation for Economic Co-operation and Development eli läntisten teollisuusmaiden yhteistyön ja kehityksen järjestö) yllätti julkaisemalla raportin, jossa suomitaan yllättävän vahvoin sanakääntein biopolttoaineita [lähde: Yahoo News]:

In a report on the impact of biofuels, the Organisation for Economic Cooperation and Development (OECD) said biofuels may “offer a cure that is worse than the disease they seek to heal”.

“The current push to expand the use of biofuels is creating unsustainable tensions that will disrupt markets without generating significant environmental benefits,” the OECD said.

“When acidification, fertiliser use, biodiversity loss and toxicity of agricultural pesticides are taken into account, the overall environmental impacts of ethanol and biodiesel can very easily exceed those of petrol and mineral diesel,” it added.

Biopolttoaineiden tukemisen sijaan OECD suosittelee.. arvatkaa mitä.. polttoaineiden kysynnän leikkaamista! Kuinka nerokasta. Toisaalta OECD suosittelee myös, että biopolttoaineita voisi tuoda maista, joissa olosuhteet ovat soveliaammat biomassan tuotantoon. Arvatkaapa vain mitä se tarkoittaa..

Papukaija Alex R.I.P.

Papukaijapäiväkirjojen nimikkopapukaija Alex on kuollut. Alex oli papukaija, joka osasi oikeasti puhua (vähän, tai melkein). Hän tunnisti muotoja, värejä ja materiaaleja. Alex menehtyi yöllä kuudentena päivänä syyskuuta, ennenaikaisesti 31-vuotiaana. Papukaijan viimeiset sanat hoitaja-opettajalleen Dr. Pepperbergille olivat tiettävästi “You be good. I love you.”

Jäämme kaipaamaan Alexia.

Biopolttoaineista

Olen viime aikoina joutunut tarkistamaan näkemystäni monen muun asian lisäksi myös biopolttoaineista, joista kirjoitin mm. viime syksynä. Lyhyesti nykykantani voisi ilmaista seuraavasti: biopolttoaineet on kiellettävä. Ainoa poikkeus koskee tuossakin kirjoituksessa mainittua “pienimuotoista maatalouden työkone- ja lämmityskäyttöön tuotettua perinteistä rypsidieseliä” – joka siis tarkoittaa omalla tilalla omaan käyttöön tuotettua polttoainetta.

Biopolttoaineethan ovat paperilla mitä mainioin keksintö. Mutta käytännössä näyttää siltä, että yhdistettynä globaaliin kapitalismiin ne ovatkin tie kohti ekologista ja humanitaarista katastrofia. Laajasti asiaa käsittelee kesäkuussa julkistettu yhdentoista kansalaisjärjestön yhteinen raportti Agrofuels – Towards a reality check in nine key areas. Raportissa tuodaan esiin muun muassa biopolttoaineiden tropiikissa tapahtuvaan tehoviljelyyn liittyvät merkittävät ympäristö- ja ihmisoikeusongelmat.

Brasilian presidentti Lula (Luiz Inácio Lula da Silva) mainostaa sokeriruokoetanolia suurin piirtein maailman pelastajana. Hänen mukaansa kehittyvien maiden biopolttoainetuotanto tarjoaa näille maille lisää tuloja, joilla hankkia ruokaa nälkäisille. Tässä päättelyketjussa on yksi suuri virhe.

Suuri osa maailman nälkäongelmasta johtuu siitä, että pääosa viljasta viljellään varakkaissa lauhkean ilmastovyöhykkeen maissa. Viljatuotteet muodostavat merkittävimmän osan varsinkin köyhien maiden köyhimpien asukkaiden ruokavaliosta. Viljaa ei kuitenkaan kasvateta riittävästi näissä maissa, osittain koska on “kannattavampaa” kasvattaa vaikkapa kaakaota tai sokeriruokoa meille maailman varakkaille. Samalla kehittyneet maat polkevat hintoja tukemalla ylituotantoa. Esimerkiksi Nigerin kriisissä nälkäkuolemat johtuivat IMF:n sanelupolitiikan aiheuttamasta viljan hinnan noususta lähes kaksinkertaiseksi samaan aikaan kun paikallinen ruuantuotanto väheni noin 15%.

Köyhyys on siis yksi nälkiintymisen perussyitä. Valitettavasti köyhyyttä ei poisteta sillä, että biopolttoainekapitalistit valtaavat alaa ruokakasveilta tai sademetsiltä ja ajavat entiset viljelijät käytännössä orjatyöhön näille energiaplantaaseille.

Tuen lämpimästi vaatimusta biopolttoaineiden käyttötukien lykkäämisestä toistaiseksi.