TramWest 1.1

Mainiosta Espoon pikaraitiotiesuunnitelmasta TramWestista on tänään julkaistu päivitetty versio. TramWest on nykyiselle mahdottomalle länsimetrosuunnitelmalle “kilpaileva” versio, joka perustuu moderniin kevytraideratkaisuun ja tarjoaa huomattavasti paremmat julkisen liikenteen palvelut merkittävästi pienempään hintaan kuin länsimetro. Lainaus TramWestin esitteestä:

Länsimetro ei käytännössä lisää joukkoliikenteen käyttöä. Se selvisi länsimetron ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hankesuunnitelman mukaan rakennuskustannukset kuitenkin lähes kaksinkertaistuivat.

TramWestin suorat yhteydet, laaja kattavuus ja korkea palvelutaso merkitsevä[t] vähemmän auto- ja bussiliikennettä eli vähemmän myös hiilidioksidipäästöjä.

Matinkylän metron uusimman liikennöintisuunnitelman perusteella olemme arvioineet metron CO2-päästöjen olevan noin 1450 tonnia vähemmän vuodessa kuin [pelkällä] bussiliikenteellä. TramWest vähentää CO2-päästöjä 14 300 tonnia, siis 10-kertaisesti metroon verrattuna.

Metron kustannus säästyvää CO2-tonnia kohden on 553 000 €, kun TramWestin vuosittain säästyvä CO2-tonni maksaa 34 600 €.

Nyt järki käteen, päättäjät!

Polttava kysymys

Jos et ole jo käynyt, niin käypä kipin kapin osoitteessa www.polttavakysymys.fi lähettämässä postikortti kansanedustajallesi!

Haluamme lain vuosittaisista 5 prosenttiyksikön päästövähennyksistä. Tämä laki velvoittaa istuvan hallituksen ja tulevat hallitukset vuorollaan toteuttamaan oman osansa niistä päästövähennyksistä, jotka tarvitaan katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on toimittava nyt. Lain avulla taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä hamaan tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaisen suunnitelman jonka pohjalta päästöjä vähennetään hallitusti ja realistisesti. Mielestämme tämä on luotettavin ja ainoa pitkäjänteinen tapa toteuttaa tulevaisuutemme kannalta välttämättömät vähennykset.

Viiden prosenttiyksikön vuosittaiset vähennykset riittävät kohtuullisella todennäköisyydellä pysäyttämään ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen. Yli kahden asteen lämpeneminen on arvioitu rajaksi, jonka ylittyessä riski äkillisiin, laajoihin katastrofeihin kasvaa.

Lyhyt yhteenveto

Blogin kirjoittaminen on tietenkin jatkuvaa samoihin asioihin palaamista ja itsensä toistamista. Nyt ajattelin toistaa itseäni aivan suunnitelmallisesti, tosin tarkoituksenani hieman kirkastaa mahdollisesti sekavaa ajatteluani mahdollisille lukijoilleni – ja ehkä itsellenikin.

Ajattelin lähestyä aihetta muutaman teesin kautta, mahdollisimman lyhyesti ja selväkielisesti.

1. Kasvulla on rajat

Ihmiskunta elää maapallolla, joka on rajallinen planeetta. Uusiutumattomien luonnonvarojen määrä on rajallinen, samoin kuin uusiutuvien luonnonvarojen uusiutumisvauhti. Ihmiskunta tai ihmiskunnan talous tai tuotanto eivät voi kasvaa rajallisen maapallon rajoitusten yli.

1.1. Rajojen ylittämisestä seuraa korjausliike

Jos rajat ylitetään, seurauksena on korjausliike. Ympäristönsä kantokyvyn ylittänyt populaatio palaa väistämättä kestävälle tasolle. Lisäksi rajojen ylittäminen alentaa rajoja, jolloin kestävä taso on aikaisempaa alempi.

2. Ihmiskunta on jo monelta osin ylittänyt rajat

Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn jo 25 prosentilla. Monet ekosysteemit ja niiden tuottamat ekosysteemipalvelut ovat merkittävästi vahingoittuneet. Selvin merkki rajojen ylittämisestä on suurin globaali haasteemme ilmastonmuutos. Lisäksi pitkään ennustettu resurssien hiipuminen on ilmeisesti iskemässä, ensimmäiseksi öljyhuipun muodossa.

3. Korjausliike on väistämätön

Seuraten edellisistä, korjausliike on väistämätön. Tämä tarkoittaa joko ihmiskunnan populaation, kulutuksen tai molempien merkittävää vähenemistä.

4. Korjausliike voi olla enemmän tai vähemmän hallittu

Tämä korjausliike voi olla eri asteisesti vapaaehtoinen, oma-aloitteinen ja hallittu; tai se voi olla “luonnon” sanelema ja hallitsematon. Mitä enemmän korjausliike on vapaaehtoinen, sitä vähemmän sen tarvitsee olla hallitsematon.

4.1. Hallittu korjausliike on erittäin vaativa

Vapaaehtoinen, hallittu korjausliike on erittäin vaativa. Kulutuksen ja populaation vähentäminen tuntuvat lähes ylitsepääsemättömiltä haasteilta.

5. Sivilisaatiot ovat huonoja ratkaisemaan systeemisiä ongelmiaan

Ihmisen sivilisaatiot, kehittyneet hierarkiset yhteiskunnat, ovat historiallisesti katsottuna huonoja ratkaisemaan systeemisiä eli rakenteisiinsa liittyviä ongelmia. Kasautuneista ongelmista ja niiden ratkaisemiseksi syntyneestä monimutkaisuuden kasvusta on usein seurauksena yhteiskunnallinen romahdus.

6. Jossain määrin hallitsematon korjausliike on todennäköinen

Seuraten edellisistä, jossain määrin hallitsematon korjausliike on todennäköinen. Tätä korjausliikettä voi luonnehtia romahdukseksi.

7. On toimittava sen eteen, että korjausliike olisi mahdollisimman hallittu

Koska hallitsematon korjausliike eli romahdus on lievimmilläänkin erittäin vahingollinen, täytyy pyrkiä tekemään korjausliike oma-aloitteisesti eli hallittuna. Tämä tarkoittaa kulutuksen vähentämistä, kasvun hillitsemistä, ilmastonmuutoksen torjumista, ekologisen jalanjäljen pienentämistä. Tämän on tapahduttava yksilötasolta aina globaaliin talouteen saakka.

8. Koska hallitsematon korjausliike kuitenkin on jo todennäköinen, täytyy varautua myös siihen

Hallitsemattomaan korjausliikkeeseen eli romahdukseen on varauduttava. Myös tämän täytyy tapahtua yksilötason lisäksi kaikilla muillakin tasoilla. Eräs tapa varautua romahdukseen ja tehdä siitä lievempi on lisätä yhteiskunnan ja järjestelmiemme vastustuskykyä ja vikasietoisuutta, joka nykyisen tehokkuusajattelun myötä on ajettu minimiinsä. Tähän aiheeseen palaan vielä.

Sillä välin kannattaa käydä täällä!

Pietaryrtti

Pietaryrtti (Tanacetum vulgare) on vanha monikäyttöinen rohto-, mauste- ja koristekasvi, jota tosin nykyään pidetään myrkyllisenä. Ongelmana on myrkkypitoisuuden vaihtelu yksilöiden välillä. Ennen pietaryrttiä on käytetty mm. reuman hoidossa sekä edistämään ruuansulatusta.

Keltaiset mykerökukinnot muodostavat tasalatvaisen huiskilon, joka jää kuihduttuaan törröttämään pystyyn. Pietaryrtti kasvaa kuivilla pientareilla ja joutomailla runsaana loppukesästä. Sen tuoksu on voimakas ja jopa vastenmielinen. Ehkä tästä syystä pietaryrttiä on käytetty myös muurahaiskarkotteena.

Pietaryrtti Pinkassa ja Yrttitarhassa.

Hätäpihvit

Taloudessamme on meneillään ruokavalioremontti. Säännöt ovat yksinkertaiset:

1. Ei eineksiä
2. Liharuokaa enintään kerran viikossa

Homma toimii, jos muistamme tehdä mielellään noin viikon ruokasuunnitelman etukäteen. Silloin voi yhdellä kauppareissulla ostaa suurin piirtein koko viikon arkiruokiin tarvittavat ainekset. Viikonloppuisin ohjelmaan kuuluukin sitten mahdollisuuksien mukaan lauantainen käynti Hakaniemen hallissa, mistä saa viikonloppuruokien pääraaka-aineet.

Tänään tullessani kotiin tajusin, että suunnitelma on tekemättä, ja samoin ostokset. Paniikki oli lähellä iskeä, mutta tarkastettuani ruokavarastot huomasin, että kaapeista löytyy ainekset pinaatti-spelttipihveihin. Ja eikun paistamaan! Resepti on Tuija Ruuskan mainiosta kirjasta Kasviskeittiö.

4 dl raastettua tai muhennettua kypsää perunaa (n. 4 kpl)
2 dl pakastepinaattia
1-2 rkl öljyä
1 sipuli pilkottuna
2 rkl valkosipulia murskattuna
2 tl jauhettua korianteria
3-4 dl keitettyjä speltinjyviä
1 dl graham- tai spelttijauhoja
1/2-1 dl vehnäjauhoja
ripaus mustapippuria
1-2 tl suolaa

Sipulia ja valkosipulia kuullotetaan jonkin aikaa pannulla korianterin kanssa, minkä jälkeen lisätään sulatettu pinaatti. Haudutetaan muutama minuutti, lisätään suola ja pippuri. Sekoitetaan perunaan. Lisätään jauhot ja speltinjyvät (itse käytin tässä spelttihiutaleita, mutta ihan hyvä tuli). Jos taikina on liian löysää, lisätään hieman jauhoja. Paistetaan öljyssä pannulla rapeiksi.

Tarjosin tomaatti-basilika-kurpitsansiemensalaatin, rapean ruisleivän, hapankaalin ja keitetyn ohran kanssa. Ai niin, ja puolukkahillon. Nam! Kelvannee vegaanillekin.